ARVIOINTI

Nykyisten oppimiskäsitysten mukaan arvioinnin tärkein tehtävä on oppimisen ja opettamisen tukeminen ja edistäminen. Tästä syystä tulee arviointia suunnitella oppimiskokonaisuuksien (kurssien, jaksojen) tavoitteita asetettaessa.
Arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely ja koko oppimisprosessi sekä käyttäytyminen.  Arvioinnin tulee siis ottaa huomioon yhteisesti sovitut arvioinnin kohteet, oppilaan asettamat tavoitteet ja niiden saavuttaminen, oppilaan työskentelytavat ja aktiivisuus.

Arviointimenetelmät ja -muodot

Oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan hänelle ja hänen huoltajalleen koulussamme tietoa sanallisesti ja numeroin puolijaksotiedotteessa ja jaksotiedotteessa sekä numeroin jaksotodistuksessa ja päättötodistuksessa.
Jaksotodistukset jaetaan viisi kertaa lukuvuoden aikana. Lisäksi järjestetään vuosiluokittain vanhempainiltoja sekä henkilökohtaisia huoltajien ja opettajan tapaamisia. Tavoitteena on pitää arviointisäännöt selkeinä ja kaikkien tiedossa.

Vuosiluokalta siirtäminen / luokalle jättäminen

Kurssin loputtua oppilaalle, joka on saanut kurssiarvosanan heikko ( 4 tai merkinnän hylätty ), voidaan antaa mahdollisuus kurssiarvosanan korottamiseen lukuvuoden aikana esim. uusintakuulustelussa. Oppilas ja ko. kurssin opettaja sopivat kuulustelupäivän niin, että kuulustelu pidetään kahden viikon kuluessa kurssin päättymisestä. 

Joissain tapauksissa oppilasta ei voida lainkaan arvioida esimerkiksi runsaiden luvattomien poissaolojen vuoksi. Tällöin opettaja antaa oppilaalle todistusarvosanan A. A-kirjain on aina suoritettava pois välittömästi opettajan kanssa sovitulla tavalla, muutoin oppilas jää luokalleen.

Mikäli oppilas saa lukuvuoden aikana jossain aineessa suoritettujen kurssien keskiarvoksi 4,5 tai alle, tai oppilaalla on lukuvuoden aikana enemmän hylättyjä kuin hyväksyttyjä kursseja, hänelle voidaan antaa ehdot.  Oppilaan on suoritettava ehdot ao. aineen opettajalle ehtojenkuulustelupäivänä, jotta hänet voidaan siirtää seuraavalle luokalle.
Oppilas voidaan jättää luokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen  vuoksi tarpeen, vaikkei hänellä olisikaan hylättyjä suorituksia. Tällöin huoltajalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekoa.
Päätöksen vuosiluokalle siirtämisestä ja luokalle jättämisestä tekevät oppilasta opettaneet opettajat ja rehtori yhdessä.
Lukuvuoden päättyessä oppilaan viimeiseen jaksotodistukseen merkitään oppilaan luokalta siirtäminen / luokalle jättäminen samoin kuin tiedot ehdoista.
Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai  luokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista.  Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Mikäli huoltaja on tyytymätön tähän päätökseen tai uuteen arviointiin, voi hän pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta.

Päättöarvosanan muodostuminen

Päättötodistuksessa arvioidaan oppilaan tiedon ja taidon taso sekä opinnoissa kehittyminen koko yläasteen aikana päättövaihetta painottaen. Yhteisissä oppiaineissa päättöarviointi annetaan numeroin. Päättöarviointi pohjautuu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (OPH 2004).
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistuksessa merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A2- tai B2 –kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätettyjen arvosanojen tilalle merkintä ”hyväksytty”.

Valinnaisaineiden arviointi

Valinnaisaineet arvioidaan jaksotodistuksissa numeroin tai hyväksytty -merkinnällä sen mukaan kuin ao. aineen opetussuunnitelmassa määritellään.
Päättötodistuksessa kahden kurssin mittaiset valinnaisaineet arvioidaan numerolla.  Lyhyemmät valin­naisaineet arvioidaan päättötodistuksessa hyväksytty -merkinnällä.  Lisäksi arvosana voi nostaa yhteisen aineen päättöarvosanaa, mikäli se syventää yhteisen aineen oppimäärää.

Valinnaisaineiden pituudet ja tarjonta määritellään ao. oppiaineen opetussuunnitelmassa ja vuosittain laadittavassa valintaoppaassa.

Maahanmuuttajien arviointi

Oppilasta, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, voidaan arvioida sanallisesti kaikissa oppiaineissa.  Peruskoulun päättötodistukseen maahanmuuttajaoppilas arvioidaan kuitenkin numeroin, ellei hän ole yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskellut mukautetun oppimäärän mukaisesti.

Käyttäytymisen arviointi

Jokainen opettaja arvioi kunkin oppilaan käyttäytymisen omassa oppiaineessaan.  Todistuksen arvosana muodostuu eri opettajien antamien arvosanojen keskiarvosta luokanvalvojan antamaa arviointia painottaen. Erinomaista, kiitettävää ja hyvää arvosanaa  ( 10, 9, 8 ) ei voi saada, jos oppilas on saanut arvostel­tavalla jaksolla rangaistuksia.
Peruskoulun päättötodistukseen käyttäytymisen arvosanaa ei merkitä.  Erillisen liitteen siitä saa huolta­jan pyynnöstä.
Lukuvuoden alussa oppilaille selvitetään käyttäytymisen arviointikriteerit ja painotetaan hyvän käytöksen merkitystä jatko-opintojen, työelämän ja yhteiskunnan jäsenyyden kannalta.

10  Saadakseen arvosanan kymmenen oppilas
-     toimii aktiivisesti koulun tavoitteiden mukaisesti
-     osaa ottaa huomioon tilanteen vaatimat käyttäytymisnormit
-     on rehellinen ja vastuuntuntoinen
-     on luotettava ja auttavainen yhteistyökumppani
-     kunnioittaa työtovereitaan ja työympäristöään
-     on asenteeltaan positiivinen ja sopuisa

9    Arvosana yhdeksän annetaan oppilaalle, joka
-      toimii koulun tavoitteiden mukaisesti
-      on ystävällinen, huomaavainen ja auttavainen
-      osallistuu yhteisvastuuseen
-      hänen koulutyönsä on säännöllistä ja täsmällistä

8    Arvosana kahdeksan annetaan asiallisesti käyttäytyvälle oppilaalle, joka
-       toimii koulun tavoitteiden mukaisesti
-       on yhteistyöhaluinen, ystävällinen ja sosiaalinen
-       huolehtii hyvin työvälineistään ja tehtävistään
-      ei ole saanut rangaistuksia

7      Arvosanan seitsemän saa oppilas, joka
-       ymmärtää käytöksessään olevan puutteita ja pyrkii korjaamaan niitä
        Oppilaalla on voinut olla
-       pieniä rikkeitä tai
-       harkitsematonta puhetapaa oppilastovereita tai henkilökuntaa kohtaan
-       ajoittaista välinpitämättömyyttä
-       tehtävien laiminlyöntejä

6      Arvosanan ollessa kuusi koulutyössä on runsaasti huomautettavaa
-       oppilas käy koulua epäsäännöllisesti tai
-       oppilaan puhetapa on röyhkeä tai toista ihmistä halventava
-       käyttäytyminen häiritsee työrauhaa tai

-       oppilaan suhtautuminen työntekoon ja työvälineisiin on välinpitämätöntä
-       oppilas on saanut rangaistuksia eikä välitä käytöksessään olevista puutteista

5      Arvosana viisi annetaan oppilaalle, joka
-       käy koulua hyvin epäsäännöllisesti tai
-       rikkoo räikeästi koulun sääntöjä tai on vilpillinen ja
-       on saanut useita rangaistuksia

4      Oppilaalle, johon koulun kurinpitokeinot eivät vaikuta ja joka kiusaa oppilastovereitaan, käyttäytyy väkivaltaisesti tai rikkoo työvälineitään, voidaan antaa käyttäytymisen arvosanaksi neljä.

Oppilaan itsearviointi

Oppilaan tulee itse saada jatkuvasti arvioida asettamiaan tavoitteita, työskentelytapojaan sekä suorituksiaan, jotta hän oppisi realistisesti asettamaan itselleen päämäärät sekä työskentelytapojaan arvioimalla oppisi omasta oppimistyylistään.  Itsearvioinnilla pyritään saamaan oppilas näkemään menestymistään tukevat ja sitä estävät seikat sekä valvomaan niitä omatoimisesti.  Itsearvioinnin avulla oppilaalla on mahdollisuus motivoitua opinnoistaan ja kehittää itseään oppijana. Realistinen, oikeudenmukainen itsearvionti  lisää  vastuullisuutta ja tukee oppilaan minäkehitystä.
Oppilaat voivat arvioida itseään eri oppiaineista ja kursseista riippuen kirjallisesti esim. valmiilla lomakkeilla, keskusteluissa kurssin aikana opettajan kanssa, valikoimalla parhaat työnsä portfolioihin tai ryhmä- ja pariarvioinnilla.

Koulun itsearviointi

Koulun itsearvioinnilla tarkoitetaan koko koulun tai sen yksittäisten jäsenten omaan toimintaansa, sen tavoitteisiin, toimintaedellytyksiin ja toiminnan tuloksellisuuteen kohdentamaa arviointia.
Itsearviointi on koulun jatkuvan suunnitelmallisen kehittämisen työväline.  Sen tavoitteena on uudistaa ja ajanmukaistaa opetussuunnitelman tavoitteita ja koulun toimintaa. Arviointipalautetta käytetään seuraavan työvuoden suunnittelun pohjana.
Koulumme kerää palautetta oppilaiden huoltajilta kyselylomakkeilla jokaiselta vuosiluokalta vähintään kerran lukuvuodessa.  Vanhempainilloissa huoltajilla on lisäksi mahdollisuus keskustella opettajan ja muun koulun henkilökunnan kanssa koulun toimintaan liittyvistä asioista.
Lukuvuosittain opettajat keräävät vähintään kahdelta luokalta kirjallisen kurssipalautteen.  Palautetta käsitellään rehtorin kanssa kehittämiskeskustelussa kerran  lukuvuodessa.  Opettajan ja oppilaan väliset arviointikeskustelut ovat myös merkittävä pohja opetustyön kehittämisessä.
Perusopetuslain  mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä julkistaa arvioinnin keskeiset tulokset.

Arviointi erityisopetuksessa

Oppilaan erityisvaikeudet (oppimisvaikeudet, keskittymisvaikeudet, motivaatio-ongelmat, tunne-elämän häiriöt jne.) voivat aiheuttaa sen, että hänen suoritustasonsa vaikuttaa heikommalta kuin hänen todellinen osaamisen tasonsa on. Tällaisen oppilaan arvioinnissa tulee ottaa huomioon hänen vaikeutensa siten, että arviointi perustuu hänen todelliseen osaamistasoonsa. Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, jossa juuri hänen tavoitteensa tarkennetaan. Oppimissuunnitelma voidaan laatia myös sellaiselle oppilaalle, jonka tiedot em. oppiaineessa ovat erinomaiset. Tällöin siinä syvennetään opiskeltavia sisältöjä.
Erityisopetukseen siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään muun muassa oppilaan opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arvioinnin perusteet. Tarvittaessa HOJKS laaditaan myös laaja-alaisessa erityisopetuksessa opiskelevalle oppilaalle.
Päättöarviointi toteutetaan yleisten arviointikriteerien  perusteella. Mikäli erityisoppilas suorittaa oppiaineita yksilöllisen oppimäärän mukaan, merkitään ao. numeroarvosanat todistuksissa tähdellä.